Kunnallisvaalit 2012

Kunnallispoliittisessa toiminnassani tulen ottamaan kantaa ainakin seuraavien asioiden puolesta:  

1. Asuinympäristön viihtyisyys ja toimivat lähipalvelut etusijalle kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa

Ympäristön viihtyisyys on hyvinvoinnillemme tärkeää. Vantaa kehittyy, mutta sen ei tarvitse merkitä asfalttiviidakkoa ja betoniseinämiä. Kaupunkimaisemaa voidaan luoda myös ihmisen kokoiseksi, paikaksi, jossa kaikki viihtyvät ja tuntevat olonsa kotoisaksi. Erilaisia asumismuotoja tarvitaan, mutta niitä tulee kehittää toisiaan kunnioittaen. Vanhat omakotialueet saavat säilyttää vuosikymmenien saatossa kehittyneet omaleimaiset ilmeensä, uudet alueet puolestaan voivat heijastaa nykyajan uusia tuulia. Rumaa ei kannata rakentaa. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu ovat yleisen viihtyisyyden kannalta avainasemassa. Liikenteen on toimittava sujuvasti, mutta aivan kaikkien kotinurkille ei kaivata valtateitä eikä markettikeskittymiä. Myös pienyrittäjillä täytyy olla mahdollisuus menestyä Vantaalla.           

• Vanhojen asuialueiden omaleimaisuus ja maisemalliset arvot pyritään säilyttämään 
• Katujen kunnossapidosta huolehditaan
• Lähipalvelut pyritään turvaamaan
• Pääkaupunkiseudun kuntia kehitetään yhteistyössä siten, että asukkaiden tarvitsemat palvelut saadaan kuntarajoista riippumatta joustavasti ja läheltä. Matkaliput ja niihin liittyvät alennus- ym. menettelyt on yhdenmukaisetettava päkaupunkiseudun kunnissa.          

2. Laadukkaat ja toimintakykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkien ulottuville  

Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavan henkilöstön määrä on hieman yli 5000.  On tärkeää muistaa, että kunnan lakisääteinen velvoite on järjestää asukkailleen riittävät palvelut, mutta sen ei itse tarvitse välttämättä tuottaa kaikkea. Yhteiskunnassa on paljon toimijoita, jotka voivat vastuullisesti osallistua palvelutuotantoon ja siten mahdollistaa asukkaille määrältään riittävät ja laadultaan korkeatasoiset palvelut. Kunnan tehtävänä on valvoa, että ulkopuolisten toimijoiden tuottamat palvelut vastaavat niiltä edellytettyä tasoa. 

• Lääkäreiden (suomen) kielitaito varmistetaan ennen heidän palkkaamistaan vakinaiseen työsuhteeseen. Vantaalla palveluja on tarjottava sekä suomen- että ruotsinkielellä. 

• Terveyspalveluja järjestetään alueellisesti siten, että ne hyödyttävät riittävän laajaa väestöpohjaa palvelun laadun varmistamiseksi. Palvelujen saatavuutta ja  toimivuutta seurataan ja epäkohtiin puututaan välittömästi.

• Kansalaisjärjestöjen terveydenedistämisen työtä on tuettava (myös taloudellisesti), sillä ne muodostavat merkittävän lisän kunnallisille terveyspalveluille.
• Terveydenhuollon työympäristöä ja johtamisjärjestelmää on kehitettävä työntekijöiden jaksamista tukevaksi.
• Vammaisten oikeus normaaliin elämään kuuluviin asioihin, kuten kultturiin, kaupassakäyntiin, omien asioiden hallintaan turvataan tarjoamalla riittävästi henkilökohtaista apua. Huolehditaan vammaispalveluasumisen laadusta ja henkilökunnan pätevyydestä.     
• Palveluohjauksella varmistetaan, että tieto palveluista ja niiden käytön mahdollisuudesta tavoittaa kuntalaiset. 

 3. Ikääntyville hyvää hoitoa  

Väestö Vantaalla ikääntyy ja palvelujen tarve lisääntyy sen myötä.  Joka kymmenes vantaalainen on täyttänyt 65 vuotta, ja eläkeikäisten osuuden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.  Eläkkeensaajia on tällä hetkellä noin 33 000.

• Ikääntyvien omatoimisuutta ja elämänlaatua tuetaan säännöllisillä terveystarkastuksilla ja tukitoimilla eläkkeelle pääsyn jälkeen toimintakyvyn säilyttämiseksi ja kotona asumisen mahdollistamiseksi.        
• Vanhusten hoito vanhainkodeissa ja palvelutaloissa on järjestettävä ihmisarvoa kunnioittaen, mikä tarkoittaa riittävää hoitohenkilökunnan määrää ja asianmukaisia tiloja.  
• Ikääntyneiden lääkitys on tarkistettava säännöllisesti vuosittain lääkehaittojen ehkäisemiseksi. 
• Vanhainkotien asukkaat on nostettava vuoteistaan päivittäin ja heille on tarjottava mielekästä toimintaa ja kuntoutusta. 
• Omaishoidon tuki säilytetään nykyisellä tasolla, ja omaishoitajien jaksamista tuetaan varmistamalla lakisääteisten vapaapäivien vittämisen mahdollsuus.        

4. Lasten päivähoidon palvelut ovat lähipalveluja

Kunnallisessa päivähoidossa on Vantaalla yli 10 000 lasta. Noin 85 % pääsee vanhempien toivomuksen mukaiseen hoitopaikkaan. 

• Hoitopaikka on järjestettävä mahdollisimman läheltä kotia, ja sisarusten tulee pääsääntöisesti päästä samaan hoitopaikkaan.  
• Päivähoidon aukioloaikojen on noudatettava nykyistä paremmin vanhempien työaikoja. 
•  

5. Nuorille paremmat eväät tulevaisuuteen 

Ponnisteluista huolimatta lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy. Sen seuraukset heijastuvat koko yhteiskuntaan. Nuorten syrjäytymisriski vähenee, kun ongelmiin puututaan riittävän ajoissa. Perheiden ongelmat kasaantuvat, koska apua ei aina pystytä tarjoamaan riittävän ajoissa. Huostaanotto on lapselle ja perheelle vakava kriisi ja yhteiskunnalle erittäin kallis keino ratkaista ongelmia. Huostaanotoilta ei voida välttyä, mutta ennaltaehköisevin toimpenpitein niiden määrää tulisi pyrkiä vähentämään.  

Vantaalla on lähes 2 000 pitkäaikaistyötöntä ja vajaa 600 nuorisotyötöntä. Työttömyysaste on laskenut kaikissa ikäluokissa, mikä on hieno saavutus. Työttömyys lisää syrjäytymisriskiä, ja erityisesti nuorison työttömyyttä tulisi vähentää kaikin mahdollisin keinoin. 

• Syrjäytymisvaarassa olevien perheiden tukipalveluja on edelleen kehitettävä ja pitkäaikaisten huostaanottojen määrää on vähennettävä. Lapsen turvallisuus on kuitenkin aina asetettava etusijalle.   
• Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kehitetään toimintatapoja. Toimettomuudesta ei saa tulla tapa.  
• Lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelujen saatavuus on turvattava nopeammalla aikataululla kuin mitä hoitotakuu edellyttää.   
• Tupakan ja alkoholin myyntiä alaikäisille on valvottava tiukasti.     

6. Yrittäjäystävällisempi Vantaa

Vantaa on Suomen ykkösaluetta uusien työpaikkojen syntymisessä. Sijainti lentokentän ja hyvien liikenneyhteyksien keskellä houkuttelee tänne osaamista. Yrittäjät ovat Vantaalle kullanarvoisia, myös kunnallisten palvelujen tuottajina. Vantaalla on hyvä maine yrittäjäystävällisenä kaupunkina.  

• Yrityspalveluja kehitetään kunnassa entistä sujuvammiksi.
• Huolehditaan kunnan velvoitteiden oikea-aikaisesta toteutumisesta sekä reilusta ja asiantuntevasta kilpailuttamisesta.  
• Pienyrittäjien toimintaedellytykset otetaan huomioon mm. kaavoituksessa.  

Monet edellä mainituista asioista voidaan hoitaa ilman merkittävää lisärahoitusta. Kysymys on toimintatavoista, asenteesta ja johtamisesta. Rahoituksen osalta täytyy kuitenkin olla valmiuksia myös priorisointeihin. Jotta yllä mainitut tavoitteet toteutuisivat, olen valmis siirtämään varoja niihin seuraavista kohteista:

1) Terveysasemien määrää ja sijaintia tulee arvioida kriittisesti. Kaikkein pienimpiä palveluyksiköitä ei kustannus- ja laatusyistä voida ylläpitää. Jos palvelu poistuu joltain alueelta, on samanaikaisesti varmistettava terveyspalveluun pääsy julkisilla kulkuneuvoilla asukkaille sopivien aikataulujen mukaisesti.

2) Rakennusten perusparannukset. Kannattaa miettiä, korjataanko vanhaa vai rakennetaanko uutta. Korjauksissa ja uudisrakennuksissa on mietittävä, tarvitaanko arjessa luxustasoa vai riittääkö normaali perustaso. Esimerkiksi peruskouluihin ei tarvita huipputason laboratoriotiloja tai teknologian viimeisimpiä villityksiä.

3) Suuria investointeja infrastruktuuriin ei lähivuosina tule tehdä. Uudet tiet, uimahallit ja hiihtoputket voivat odottaa lamavuosien yli. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa tulee olla varmuus niiden asukkaista ennen kuin alueille tuleville palveluille tehdään investointivaraus.   

14.1.2012.