Kunnallisvaalit 2008

Kunnallispoliittisessa toiminnassani tulen ottamaan kantaa ainakin seuraavien asioiden puolesta:  

1. Asuinympäristön viihtyisyys ja toimivat lähipalvelut etusijalle kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa

Ympäristön viihtyisyys on hyvinvoinnillemme tärkeää. Vantaa kehittyy, mutta sen ei tarvitse merkitä asfalttiviidakkoa ja betoniseinämiä. Kaupunkimaisemaa voidaan luoda myös ihmisen kokoiseksi, paikaksi, jossa kaikki viihtyvät ja tuntevat olonsa kotoisaksi. Erilaisia asumismuotoja tarvitaan, mutta niitä tulee kehittää toisiaan kunnioittaen. Vanhat omakotialueet saavat säilyttää vuosikymmenien saatossa kehittyneet omaleimaiset ilmeensä, uudet alueet puolestaan voivat heijastaa nykyajan uusia tuulia. Rumaa ei kannata rakentaa. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu ovat yleisen viihtyisyyden kannalta avainasemassa. Liikenteen on toimittava sujuvasti, mutta aivan kaikkien kotinurkille ei kaivata valtateitä eikä markettikeskittymiä. Myös pienyrittäjillä täytyy olla mahdollisuus menestyä Vantaalla.           

• Vanhojen asuialueiden omaleimaisuus ja maisemalliset arvot pyritään säilyttämään 
• Katujen kunnossapidosta huolehditaan
• Lähipalvelut pyritään turvaamaan
• Kehä III:n kunnostus aloitetaan mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta Vuosaaren sataman käyttöönotto ei ruuhkauttaisi työmatkaliikennettä entisestään 
• Kuusijärven läheisyyteen ei rakenneta bussivarikkoa
• Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymisen vaikutukset selvitetään        

2. Laadukkaat ja toimintakykyiset terveyspalvelut kaikkien ulottuville  

Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavan henkilöstön määrä on hieman yli 5000. Viime vuosina Vantaata on koetellut henkilöstöpula lähes kaikissa ammattiryhmissä. Pulaa on ollut ainakin lääkäreistä, hoitajista, sosiaalityöntekijöistä, perhepäivähoitajista sekä sijaisista. Henkilöstöpulan seurauksena työmäärä on paikotellen kohtuuton, mikä valitettavasti näkyy myös palveluissa. On tärkeää muistaa, että kunnan lakisääteinen velvoite on järjestää asukkailleen riittävät palvelut, mutta sen ei itse tarvitse välttämättä tuottaa kaikkea. Yhteiskunnassa on paljon toimijoita, jotka voivat vastuullisesti osallistua palvelutuotantoon ja siten mahdollistaa kunnalle sen omien henkilöstövoimavarojen paras mahdollinen käyttö.  

• Hoitajia ja lääkäreitä on palkattava tarpeen mukainen määrä tai palvelut on muuten järjestettävä tavalla, joka mahdollistaa riittävän resursoinnin tehtävien hoitamiseen.

• Lääkäreiden (suomen) kielitaito varmistetaan ennen heidän palkkaamistaan vakinaiseen työsuhteeseen. Suomessa palveluja on tarjottava sekä suomen- että ruotsinkielellä.    

• Kunnallisen hammashuollon palveluja on lisättävä tarvetta vastaaviksi, jotta päästään vähintään hoitotakuun edellyttämälle palvelutasolle (=kiireetön hoito 6 kk:n sisällä).

• Kuntalaisilta on kerättävä säännöllisesti palautetta terveyspalvelujen toimivuudesta ja mahdollisiin epäkohtiin on puututtava.   

• Kansalaisjärjestöjen terveydenedistämisen työtä on tuettava (myös taloudellisesti), sillä ne muodostavat merkittävän lisän kunnallisille terveyspalveluille.
• Terveydenhuollon työympäristöä on kehitettävä työntekijöiden jaksamista tukevaksi.
• Palveluohjausta on kehitettävä siten, että tieto palveluista ja niiden käytön mahdollisuudesta tavoittaa kuntalaiset. 

 3. Ikääntyville hyvää hoitoa

Väestö Vantaalla ikääntyy ja palvelujen tarve lisääntyy sen myötä.  Joka kymmenes vantaalainen on täyttänyt 65 vuotta, ja eläkeikäisten osuuden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.  Eläkkeensaajia on tällä hetkellä noin 33 000.

• Ikääntyvien omatoimisuutta ja elämänlaatua on tuettava riittävän aikaisin toimintakyvyn säilyttämiseksi ja kotona asumisen mahdollistamiseksi.        
• Vanhusten hoito vanhainkodeissa ja palvelutaloissa on järjestettävä ihmisarvoa kunnioittaen.  
• Ikääntyneiden lääkitys on tarkistettava säännöllisesti lääkehaittojen ehkäisemiseksi. 
• Vanhainkotien asukkaat on nostettava vuoteistaan päivittäin ja heille on tarjottava mielekästä toimintaa ja kuntoutusta. 
• Omaishoidon tuki säilytetään nykyisellä tasolla, ja omaishoitajien jaksamista tuetaan.       

4. Lasten päivähoidon palveluihin lisää vaihtoehtoja 

• Kotihoidossa olevilla lapsilla on oltava mahdollisuus päästä tilapäisesti turvalliseen ja laadukkaaseen päivähoitoon.
• Hoitopaikka on järjestettävä mahdollisimman läheltä kotia, ja sisarusten tulee pääsääntöisesti päästä samaan hoitopaikkaan. 
• Rekolan vanhan päiväkodin toimintaa jatketaan, kunnes alueelle perustetaan uusi päiväkoti.  

5. Nuorille paremmat eväät tulevaisuuteen 

Ponnisteluista huolimatta lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy. Sen seuraukset heijastuvat koko yhteiskuntaan. Nuorten syrjäytymisriski vähenee, kun ongelmiin puututaan riittävän ajoissa. Lastenpsykiatrisen hoidon saatavuus on kuitenkin Vantaalla erittäin heikkoa. Perheiden ongelmat kasaantuvat, koska apua ei aina pystytä tarjoamaan riittävän ajoissa. Huostaanottoon joudutaan turvautumaan liian usein. Lapselle ja perheelle se on vakava kriisi ja yhteiskunnalle erittäin kallis keino ratkaista ongelmia.

Vantaalla on lähes 2 000 pitkäaikaistyötöntä ja vajaa 600 nuorisotyötöntä. Työttömyysaste on laskenut kaikissa ikäluokissa, mikä on hieno saavutus. Työttömyys lisää syrjäytymisriskiä, ja erityisesti nuorison työttömyyttä tulisi vähentää kaikin mahdollisin keinoin. 

• Syrjäytymisvaarassa olevien perheiden tukipalveluja on edelleen kehitettävä ja pitkäaikaisten huostaanottojen määrää on vähennettävä.
• Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kehitetään toimintatapoja. Toimettomuudesta ei saa tulla tapa.  
• Lastenpsykiatrian palvelujen saatavuutta on nopeasti lisättävä.
• Tupakan ja alkoholin myyntiä alaikäisille on valvottava entistä tiukemmin.    

6. Yrittäjäystävällisempi Vantaa

Vantaa on Suomen ykkösaluetta uusien työpaikkojen syntymisessä. Sijainti lentokentän ja hyvien liikenneyhteyksien keskellä houkuttelee tänne osaamista. Yrittäjät ovat Vantaalle kullanarvoisia, myös kunnallisten palvelujen tuottajina. 

• Yrityspalveluja kehitetään kunnassa entistä sujuvammiksi.
• Huolehditaan kunnan velvoitteiden oikea-aikaisesta toteutumisesta sekä reilusta ja asiantuntevasta kilpailuttamisesta.  
• Pienyrittäjien toimintaedellytykset otetaan huomioon mm. kaavoituksessa.  

25.5.2008. Tekstiä on viimeksi päivitetty 7.9.2008